Tämä ohje jota parhaillaan luet, saatavilla tekstitiedostona, HTML- tai PDF-muodossa.
Sisältävät usein hyödyllistä tietoa laitteiston asetusten teosta ja käytöstä.
Asennusohjeet ja laiteajurit (DASD, XPRAM, konsoli, nauha, z90 crypto, chandev, verkko) Linuxille suoritinperheellä S/390 käyttäen ydintä 2.4
IBM Redbook joka kertoo miten Linux ja z/VM voidaan monikäynnistää zSeries koneilla ja suoritinperheellä S/390.
IBM Redbook joka kuvaa suurkoneelle saatavilla olevat Linux-jakelut. Kirjassa ei ole lukua Debianista, mutta asennuksen peruskäsitteet ovat samat kaikille S/390-jakeluille.
Useissa tapauksissa asennin osaa automaattisesti tunnistaa laitteet. Mutta varmuuden vuoksi suositellaan tutustumista tietokoneen laitteisiin ennen asennusta.
Laitetietoja voidaan kerätä seuraavista paikoista:
Jokaisen tietokoneen osan mukana tulleet käsikirjat.
Tietokoneen BIOS-asetusten ruudut. Ruudut näkee painamalla näppäinyhdistelmää tietokoneen käynnistyessä. Tarkista oikea näppäinyhdistelmä käsikirjasta. Se on usein Delete-näppäin.
Kunkin osan pakkauslaatikot.
Toisen käyttöjärjestelmän järjestelmäkomennot ja -työkalut, mukaan lukien tiedostoselaimen näytöt. Tällä tavalla löytyy tietoa erityisesti keskusmuistista ja kiintolevytilasta.
Järjestelmän pääkäyttäjä tai Internet-palveluntarjoaja. Näiltä tahoilta saa tietää verkkoasetukset ja sähköpostin asetukset.
Taulu 3.1. Asennuksessa tarvittavat tiedot laitteista
Laite | Mahdollisesti tarvittava tieto |
---|---|
DASD | Laitenumero(t). |
Käytettävissä oleva vapaa tila. | |
Verkko | Verkkoliitännän tyyppi. |
Laitenumerot. | |
OSA-korteille suhteellinen sovittimen numero. |
Useat merkkituotteet toimivat Linuxissa ongelmitta. Lisäksi Linuxin laitetuki paranee päivittäin. Linux ei kuitenkaan vielä tue yhtä paljoa erilaisia laitteita kuin jotkin käyttöjärjestelmät.
Laitteiston yhteensopivuus voidaan tarkistaa:
Etsimällä valmistajan webbisivulta uusia ajureita.
Lukemalla webbisivuilta tai käsikirjoista tietoa emuloinnista. Tuntemattomammat merkit saattavat joskus toimia tunnetumman merkin ajureilla tai asetuksilla.
Etsimällä suoritinperheelle omistautuneilta webbisivuilta luetteloa Linux-yhteensopivista laitteista.
Etsimällä Internetistä muiden käyttäjien kokemuksia.
Jos tietokone on kytkettynä verkkoon 24 tuntia vuorokaudessa (ts. Ethernet tai vastaava liitäntä — ei PPP-yhteys), olisi nämä asetukset kysyttävä verkon vastuuhenkilöltä.
Konenimi (tämän voi ehkä keksiä itse).
Verkkoaluenimi.
Tietokoneen IP-osoite.
Verkossa käytettävä verkon peitto.
Oletusyhdyskäytävän IP-osoite, jos verkossa on yhdyskäytävä.
Nimipalvelimena (DNS) käytettävä verkon kone.
Jos verkon vastuuhenkilö kertoo DHCP-palvelimen olevan käytettävissä ja että sen käyttö on suositeltavaa, ei näitä tietoja tarvita, koska DHCP-palvelin tarjoaa tiedot asennuksen aikana suoraan tietokoneelle.
Jos käytössä on langaton verkko, olisi vielä selvitettävä:
Langattoman verkon ESSID.
WEB-salausavain (jos käytössä).